Nimetön

Epävarmuuteni yht näkyvä, ku bleach ihossani.

Shitil itsetunnol, mä mun sanoil valmis satuttamaan itteen,

Josta muiden samast nimittelystä meen muille itkee.

Huonoil käytöstavoiltaan valmis just vastaanottaa sitä huomioo, josta reaktio piirustaa spiraali kierten tuomioon.

Satutetut satuttamiseen alttiita.

Oletettu nopeus parantumiseen on kärsiville kallista.

Lopulta oma ongelma, johon ei resursseja hoitoon.

Vaan kostoon.

Selkee idea pulmast.

Lukkiutuneena avuttomuuteen pysytään julman.

Näkökulman ulkopuolella punaista väriä havaitaan.

Iso ego, ettei taaksepäin menemiselle enään tavata.

Särkeviä lautasii kaikkial.

Kaikkii särkevii ei saa nostettuu pois lattialt.

Iso sääli. Kaikki resettiä ansaittais.

Pahiten kärsineet. Yhteiskunnan vaarallisemmat, yhelle tai kaikille.

Tiedetään keitä ollaan.

Yks avaamaton tuttu ovi. Yrittäis ihan mil vaa keinoilla näkyvistä polttaa.

Ajattelin asioiden olevan mintis.

Uusii reaktiot parantamiseeni syntyy silti.

Havaittavuuteni S-sarjaa.

Suurin osa ei luksukseen tasoon voi egoo jättää.

Kenen armoilla verellämme laittaisimme kättä?